Piujuartitsineq

ESG-mi anguniakkatsinnik nappassineq

NunaGreenimi suliffeqarfiup ESG-mi anguniakkat qaffasissut pissuserissaarnissamilu piumasaqaatit atuuttut malillugit sulivugut. ESG-mut tunngatillugu periusissiornikuuvugut nalilersuusiornikuullutalu, taannalu suliniutini tamani malitaraarput, taanna tunngavigalugu aningaasaliinermi navianaatit kingunerluutaasinnaasullu minnerpaaffissaaniitsinniartarpugut.

Suliffeqarfittut Kalaallit Nunaanneersutut inuiaqatigiittut attuumassuteqartorujussuuvugut, nunatsinnilu kulturikkut politikkitigullu inissisimaneq ilisimaarinniffigalutigu. Taamaakkaluartoq suliffeqarfittut niuerpalaartutut ingerlavugut, tassanilu ineriartorneq iluanaarsinnaanerlu ukkataraagut. ESG-mut tunngatillugu periuserisatta pitsanngorsarsinnaanissaanut ataavartumik pisortaqarfiit inuiaqatigiillu attaveqarfigisarpagut. Nunatsinni attaveqaatinut Namminersorlutillu Oqartussanut attuumassuteqarnerput tunngavigalugu NunaGreen nunatsinni minguitsumik nukissiortoqarsinnaaneranut immikkuullarissumik inissisimavoq.

Avatangiisit

NunaGreenimi ataavartumik nukissiortoqarnissaanut inuiaqatigiinnilu minguitsumik ingerlanerunissamut pisussaaffeqarpugut, sumiiffinni avatangiisit uumassusillillu pilliutiginagit suleriuseqassaagut. Ingerlaavartumik sumiiffinnii inuiaqatigiit oqaloqatigisarpagut, taakkuami suliniuteqarfitta nalaani atuisuupput, aningaasaliissamaartillutalu avatangiisini navianaataasinnaasut nalilersorluarneqaqqaartarput.

Inuiaqatigiit

Suliniutinik ingerlatsinitsinni inuiaqatigiinni naleqalernerulersitsinissaq annertuumik pingaartitarisarparput. Inuiaqatigiit akornanni piginnaasanik qaffassaaniarpugut, piginnaasat sanaartornerup, suliniutinik aqutsinerup, misissuinerup aningaasaliinerullu iluanut attuumassuteqarput. Taakkualu saniatigut avataaneersunik suleqateqarnitsinni kaammattuutigisarlugu ilisimasat sumiiffiup nalaani najugalinnut ingerlateqqinneqartassasut.

Aqutsineq

Suliffeqarfittut niuerpalaartutut ingerlasutut, Namminersorlutillu Oqartussanit pigineqartutut, piginneqatigiiffiit ingerlanneqarnissaanut piumasaqaatinik malinnilluta ingerlariuseqarpugut. Taannalu tunngavigalugu Kalaallit Nunanni minguitsumik nukissiornissap iluani immikkuullarissumik inissisimavugut. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit iluanni nukissamik minguitsumik aningaasaliisoqarnissaanut peqataatsitsinissaq qulakkeerparput aammalu Kalaallit Nunaanni suliniutit piviusunngortinneqarnissaannut soqutigisallit Kalaallit Nunaanneersut avataaneersullu suleqatigineqartarlutik.

Avatangiisinut nalilersuinermut periuserput

ESG-mut piumasaqaatinik nappassisinnaanitsinnut atatillugu sanaartortoqassatillugu avatangiisinut sunniutissat pillugit misissuisoqartarpoq (ASN). Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani suliniutigisatsinni Qasigiannguillu eqqaani erngup nukinganik nukissiorfimmik sanaartortoqarnissaani nalilersuineq ingerlanneqarsimavoq. ASN-imik suliaqarneq maanna ingerlanneqarpoq, akuerineqariarpatalu atugassarititaasut ersarissarneqassapput, taakkualu aallaavigalugit suliniutitsinni suliniutissatsinnilu avatangiisinut sunniutaasinnaasut avaqqunniarneqassapput minnerpaaniitinniarsarineqasallutillu.
Ilisimasat nutaat misissukkit

Ilisimasaqarfik

Kalaallit Nunaanni pinngortitaq tunngavigalugu Kalaallit Nunaannut nunarsuullumi sinneranut iluaqutaasussamik minguitsumik nukissiortoqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni nunanilu tamalaani suliffeqarfiit paasissutissanik nutaanik ataavartumik katersisarput nalunaarusianillu saqqummersitsisarlutik, taakkualu aallaavigalugit Kalaallit Nunaanni nukissamik minguitsumik pilersuinissamut periarfissat paasineqassapput.

Ilisimasaqarfitsinni nukissat minguitsut pillugit suliniutit, ilisimatusarnerit, Kalaallit Nunaanni naatsorsuutillu kingulliit siammartertarpagut. Ataani linkit toornerisigit suleqatigut immikkut ilisimasallit suliffeqarfiup iluaniittut avataaniittullu paasisaqarfigikkit.

Whistleblowerimik aaqqiissut

NunaGreen Whistleblower-inut aaqqissuussinermik pilersitsivoq, tassani NunaGreen-imi maannakkut inatsisinik unioqqutitsinernik imaluunniit inatsisinik unioqqutitsisimasinnaanernik imaluunniit allanik ilungersunartunik kukkuluttortoqarsimanera pillugit inuit isumannaatsumik aammalu kinaassutsiminnik isertuussillutik nalunaarutiginnissinnaallutik. Aningaasaqarnikkut pinerluttuliorneq nalunaarutigineqarsinnaavoq, ilanngullugit atorfik atornerlullugu ileqqorlunneq, peqquserlulluni allagaasiorneq assigisaaluunniit, kukkunersiuinermut atatillugu malittarisassanik malinnissimannginnerit, avatangiisini mingutsitsineq, sullivimmi avatangiisini isumannaallisaanermut peqqussutinik unioqqutitsineq il.il.

Nalunaarutit pingaarutillit

Denmark’s National Inventory Report 2022

https://dce2.au.dk/pub/SR494.pdf

Paasissutissat

Kalaallit Nunaanni imeqarfiit

https://www.hydropower.gl/

Asiaq Kalaallit Nunaanni misissueqqissaarfik

https://www.asiaq-greenlandsurvey.gl/

Naatsorsueqqissaartarfik

https://www.stat.gl/