Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat nukissiorfiusinnaasut annersaraat. Nukissiorfiusinnaasut atorneqanngitsut arlaqarput, ilaatigut erngup nukinga, anorip nukinga, seqernup nukinga siunissamilu teknologi ineriartortillugu naammassineqarpat mallit aammalu immap tinittarnera ulittarneralu atorlugu nukissiortoqarsinnaalissaaq.
Erngup nukinganik nukissiorfik Tasersiap nalaaniittoq nukissiornermini ukiumut 7,000 GWh sinnertarpaa. Kalaallit Nunaata kitaani erngup nukinganik nukissiorfiit annerit katikkaanni, nukik aaneqarsinnaasoq ukiumut 20,000 GWh missaaniippoq.
Nukissaq pilersinneqartoq Kalaallit Nunaata tamaat pisariaqartitaa sinnerlugu annertussuseqarpoq, tamanna isumaqarpoq siunissami Kalaallit Nunaanni nukik minguitsoq avammut tunisassiarineqarnissaanut periarfissaqarluartoq.
NunaGreenimi nukimmik minguitsumik Kalaallit Nunaannut pilersuisarpugut, nukillu illoqarfinni minguitsuutissinnaatipparput, akilersinnaatillugulu. Kalaallit Nunaanni P2X-imut suleqataalluta aamma tunisassiortuuvugut, 100%-imik nuna tamakkerlugu minguitsumik nukissiorneq aqqutissiuussivigaarput.
Nunarsuaq tamakkerlugu aatsitassarsiornerup iluani minguinnerusumik naleqalersitsisumik suliaqarnissaq soqutiginarneruleraluttuinnarpoq. NunaGreenimi suliffeqarfiit aatsitassiornerup iluani suliaqartut naleqquttumik tutsuiginartumillu akilimmik nukissamik atuisinnaanerat qulakkeerniagaraarput. Tamannalu anguniarparput siunissami nukissiorfinnik hybridiusunik, tassa sumiiffinni nukissiorfiit minguitsut ikummatissallu minguitsut atorlugit nukissiornikkut.
Tamassuma siunissami Kalaallit Nunaat aatsitassiornerup iluani suleqatissatut nukittuutut isiginiarneqalersissinnaallugu, minnerunngitsumik aatsitassat qaqutigoortut nunarsuup minguinnerusup ingerlanerani.
Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfiit marluk NunaGreenimit suliaritinneqarput, taakkualu 2029-mi atulersinneqarnissaat naatsorsuutigaarput.
2024-milu naatsorsuutigaarput Nuummi erngup nukissiorfia Utoqqarmiut kangerluarsunnguaniittoq 55MW-mik allilerneqarnissaa.
Suliniuteqarnermi sullorsuarmi 16 km-isut takitigisumi marlunnik innaallagissiuutinik kaavittulerlugu generatoriliortoqarnissaa naatsorsuutigaarput. Sullorsuarmik qaqqami kuussuit marluk attavilerniarneqarput, imeqarfillu 352 millioner m3-mit 1,248 millioner m3-tut angissuseqalissalluni.
Suliniut naammasseriarpat erngup nukinganik nukissiorfimmi nukik pilersinneqartoq 45 MW-mit 100 MW-mut pissaaq, tamannalu isumaqarpoq ukiumut nukissaq pilersinneqartoq 255 GW/a-mit 660 GW/a-mut pissasoq. Suliniutip 2028-mi naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
2026-mi Qasigiannguit eqqaanni nutaamik, 22 MW-usumik erngumik nukissiorfiliornissaq aamma sakkortusaatilersuineq, Qasigiannguup kujataani Qeqertarsuup tunuani sanaartorneq aallartisarneqassaaq.
Suliniummi ilaatigut innaallagissiuutinik pingasunik generatorilernissaa suliarineqassaaq, kiisalu qaqqani tatsit marluk akornanni atassuteqaatit pioreersut atorlugit attaveqaasiortoqassaaq 6 km-ilu sinnerlugu sullorsualiortoqassalluni. Erngup nukissiorfianit attaveqaatit Qasigiannguit eqqaanni nukissiorfinnut atassuserneqassapput, aappaattullu aamma Aasiaat tungaanut atassusiisoqassalluni. Suliniummi pineqartumi sipusiortoqassanngilaq, avatangiisinullu sunniutit minnerpaaffissaaniitinniarlugit Naternaq Ramsarip nalaani nalilersuisoqarumaarluni.
Nukissiorfimmi 22 MW-mik pilersuisoqarsinnaassaaq nukissiornerlu Qasigiannguani Aasiaannillu kiassaallunilu nukissiuutitut atorneqassaaq. Suliniut 2029-p naanerani naammassineqarnissaa ilimagineqarpoq.
