Suliniutigut

Kalaallit Nunaanni minguitsumik nukissiorfiusinnaasut

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat nukissiorfiusinnaasut annersaraat. Nukissiorfiusinnaasut atorneqanngitsut arlaqarput, ilaatigut erngup nukinga, anorip nukinga, seqernup nukinga siunissamilu teknologi ineriartortillugu naammassineqarpat mallit aammalu immap tinittarnera ulittarneralu atorlugu nukissiortoqarsinnaalissaaq.

Erngup nukinganik nukissiorfik Tasersiap nalaaniittoq nukissiornermini ukiumut 7,000 GWh sinnertarpaa. Kalaallit Nunaata kitaani erngup nukinganik nukissiorfiit annerit katikkaanni, nukik aaneqarsinnaasoq ukiumut 20,000 GWh missaaniippoq.

Nukissaq pilersinneqartoq Kalaallit Nunaata tamaat pisariaqartitaa sinnerlugu annertussuseqarpoq, tamanna isumaqarpoq siunissami Kalaallit Nunaanni nukik minguitsoq avammut tunisassiarineqarnissaanut periarfissaqarluartoq.

Tunngaviusumik suliassaqarfigut

NunaGreennimi Sanaartorneq

NunaGreenimi sulisut Issittoqarfimmi erngup nukinganik nukissiortoqarnissaanut pilersaarusiornermut sanaartornermullu immikkut ilisimasamik tunniussisinnaapput. Kalaallit Nunaanni nukissamik atugassamik erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut akisussaasuuvugut, taakkualu suliarineri aningaasaqarnermut akisussaaffik, pisortaqarfinnit akuersissutinik, sanaartornerni aqutsinermik, suliffeqarfimmilu ineriartortitsineq ineriartortitsinermik imaqarlutik. Inuiaqatigiit pigisaat Nukissiorfiit qanimut suleqatigalugit inuiaqatigiit, aningaasaqarnerlu pitsanngorsarusuppagut, Kalaallit Nunaannilu nukissiorneq minguitsoq marloriaatinngortikkusullugu.

NunaGreennimi Ineriartortitsineq

Suliniutit iluanaarutaasinnaasut ineriartortinniarlugit, Kalaallit Nunaannilu aningaasarsiorfiit assigiinngisitaarnerulersinniarlugit suliffeqarfinnut assigiinngitsunik aallarnisaatitut aningaasarsiornissamut misissuinermik (Business case) sanasarpugut.
Aningaasaleeriaaseq Power Purchase Agreements (PPA) siunissaq ungasissoq pillugu suliniutinut aallartisarneqartunut, P2X tunisassioriaaseqarniartut ilanngullugit aningaasaliinikkut, nukissaq aallartisartarparput, Kalaallit Nunaannilu erngup nukigata periarfissaa ilannguttarlugu.

Anguniakkagut

NunaGreenimi nukimmik minguitsumik Kalaallit Nunaannut pilersuisarpugut, nukillu illoqarfinni minguitsuutissinnaatipparput, akilersinnaatillugulu. Kalaallit Nunaanni P2X-imut suleqataalluta aamma tunisassiortuuvugut, 100%-imik nuna tamakkerlugu minguitsumik nukissiorneq aqqutissiuussivigaarput.

Aatsitassanut minguitsunut minguitsumik nukissiorneq

Nunarsuaq tamakkerlugu aatsitassarsiornerup iluani minguinnerusumik naleqalersitsisumik suliaqarnissaq soqutiginarneruleraluttuinnarpoq. NunaGreenimi suliffeqarfiit aatsitassiornerup iluani suliaqartut naleqquttumik tutsuiginartumillu akilimmik nukissamik atuisinnaanerat qulakkeerniagaraarput. Tamannalu anguniarparput siunissami nukissiorfinnik hybridiusunik, tassa sumiiffinni nukissiorfiit minguitsut ikummatissallu minguitsut atorlugit nukissiornikkut.

Tamassuma siunissami Kalaallit Nunaat aatsitassiornerup iluani suleqatissatut nukittuutut isiginiarneqalersissinnaallugu, minnerunngitsumik aatsitassat qaqutigoortut nunarsuup minguinnerusup ingerlanerani.

Maannamut suliniutigut

Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfiit marluk NunaGreenimit suliaritinneqarput, taakkualu 2029-mi atulersinneqarnissaat naatsorsuutigaarput.

Nuup eqqaani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganut innaallagissiorfiup allilerneqarnissaanut atatillugu sanaartornermik suliassat 2024-p naanerani neqeroortitsiviginissaat NunaGreen-ip naatsorsuutigaa. Tatsip Kangerluarsunnguup Tasiata eqqaani nukissiorfimmi nutaamik, nutaanik kaavittoqartunik, katillugit 76,9MW missaannik sakkortussusilinnik, sananissaq suliassami ilaatinneqarpoq. Nukissiorfissamut ilanngullugu kuuffiusussamik sulluliamik 16 km-nik takissusilimmik sanasoqassaaq. Sulluliap tatsit qatsissumiittut, Kangerluarsunnguup Tasia aamma Isortuarsuup Tasia, imminnut atassusissavai aammalu nukissiorfimmut nutaamut imermik tassuuna pilersuineq ingerlassalluni. Nukissiorfik nutaaq taanna 37 km missaannik takissusilimmik aqqusersuuserlugu transformerstationitalerlugu nukissiorfimmut pioreersumut atassuserneqassaaq.

76,9 MW-mik Utoqqarmiut kangerluarsunnguanut erngup nukissiorfianik allisaaneq

Qasigiannguit qanigisaani 22 MW-mik erngup nukissiorfissaanik aamma sakkortusaavinnik sananissaq

2026-mi Qasigiannguit eqqaanni nutaamik, 22 MW-usumik erngumik nukissiorfiliornissaq aamma sakkortusaatilersuineq, Qasigiannguup kujataani Qeqertarsuup tunuani sanaartorneq aallartisarneqassaaq.

Suliniummi ilaatigut innaallagissiuutinik pingasunik generatorilernissaa suliarineqassaaq, kiisalu qaqqani tatsit marluk akornanni atassuteqaatit pioreersut atorlugit attaveqaasiortoqassaaq 6 km-ilu sinnerlugu sullorsualiortoqassalluni. Erngup nukissiorfianit attaveqaatit Qasigiannguit eqqaanni nukissiorfinnut atassuserneqassapput, aappaattullu aamma Aasiaat tungaanut atassusiisoqassalluni. Suliniummi pineqartumi sipusiortoqassanngilaq, avatangiisinullu sunniutit minnerpaaffissaaniitinniarlugit Naternaq Ramsarip nalaani nalilersuisoqarumaarluni.

Nukissiorfimmi 22 MW-mik pilersuisoqarsinnaassaaq nukissiornerlu Qasigiannguani Aasiaannillu kiassaallunilu nukissiuutitut atorneqassaaq. Suliniut 2029-p naanerani naammassineqarnissaa ilimagineqarpoq.