2025-mi NunaGreenip Nuup eqqaani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganut innaallagissiorfiup allilerneqarnissaanut atatillugu sanaartornermik suliassat neqeroortitsivigai.
Kangerluarsunnguup Tasersuata eqqaani nukissiorfimmi nutaamik, nutaanik kaavittoqartunik, katillugit 76,9MW missaannik sakkortussusilinnik, sananissaq suliassami ilaatinneqarpoq. Nukissiorfissamut ilanngullugu kuuffiusussamik sulluliamik 16 km-nik takissusilimmik sanasoqassaaq. Sulluliap tatsit qatsissumiittut, Kangerluarsunnguup Tasersua aamma Isortuarsuup Tasia, imminnut atassusissavai aammalu nukissiorfimmut nutaamut imermik tassuuna pilersuineq ingerlassalluni. Nukissiorfik nutaaq taanna 37 km missaannik takissusilimmik aqqusersuuserlugu transformerstationitalerlugu nukissiorfimmut pioreersumut atassuserneqassaaq.
Paasissutissat amerlanerusut uani takuneqarsinnaapput: Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni imermit innaallagissiorfimmik alliliineq
Qeqertarsuup Tunuani, Qasigiannguit kujataani, nutaamik 21 MW-mik imermit nukissiorfiliornissaq innaallagissamullu aqqusersuutiliornissaq pilersaarutaavoq.
Suliniummi ilaatigut sakkortusaavinnik pingasunik sanasoqassaaq, tatsinullu marlunnut atassusiisumik 6 km-mik sullorsualiortoqassalluni. Imermit nukissiorfimmit innaallagissamut aqqusersuutit Qasigiannguit eqqaannut nukissiorfimmut atassuserneqassapput, aqqusersuutillu aappaat Aasiannut atassuserneqassalluni. Avatangiisunut sunniutit minnerpaaffissaaniitinniarlugit, ilaatigut innaallagissamut aqqusersuutinit Naternaq aqqusaarneqassammat, sukumiisumik avatangiisinut naliliinerit ingerlanneqarnikuupput.
Imermit nukissiorfissaq 21 MW-mik pilersuisinnaassaaq Aasiannut Qasigiannguanullu innaallagissamik kiassanermillu pilersuissalluni. Imermit nukissiorfik pilersaarutaasoq illoqarfinnut taakkununnga marlunnut ikummatissanik, maanna dieselimik uuliamillu, innaallagissamut kiassanermullu atuinerannik annikillisitsissaaq.
Paasissutissat amerlanerusut uani takuneqarsinnaapput: Qeqertarsuup Tunuani imermit innaallagissiorfiliorneq
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat nukissiorfiusinnaasut annersaraat. Nukissiorfiusinnaasut atorneqanngitsut arlaqarput, ilaatigut erngup nukinga, anorip nukinga, seqernup nukinga siunissamilu teknologi ineriartortillugu naammassineqarpat mallit aammalu immap tinittarnera ulittarneralu atorlugu nukissiortoqarsinnaalissaaq.
Tasersiaq assersuutigissagaannini sumiiffimmi ukiumut 7,000 GWh sinnerlugu erngup nukinganik nukissiarisineqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaata kitaani erngup nukinganik nukissiorfiit annerit katikkaanni, nukissiarineqarsinnaasoq ukiumut 20,000 GWh missaaniippoq.
Nukissaq pilersinneqartoq Kalaallit Nunaata tamaat pisariaqartitaa sinnerlugu annertussuseqarpoq, tamanna isumaqarpoq siunissami Kalaallit Nunaanni nukik minguitsoq avammut tunisassiarineqarnissaanut periarfissaqarluartoq.
NunaGreenimiit Kalaallit Nunaannut nukimmik minguitsumik pilersitsissaagut, nuna innaallagissamik minguitsumik, akilersinnaasumillu pilersorsinnaaniassagatsigut. Siunissami Kalaallit Nunaanni P2X-imut suleqataallutalu tunisassiortutut, 100%-imik minguitsumik nukissiorneq nuna tamakkerlugu aqqutissiuussiviginissaa anguniarparput.
Nunarsuaq tamakkerlugu aatsitassarsiornerup iluani minguinnerusumik naleqalersitsisumik suliaqarnissaq soqutigineqaleraluttuinnarpoq. NunaGreenimi suliffeqarfiit aatsitassiornerup iluani suliaqartut naleqquttumik akilimmik tutsuiginartumillu nukissamik atuisinnaanerat qulakkeerniarparput.
Taamaasilluta siunissami Kalaallit Nunaat aatsitassiornerup iluani suleqatissatut nukittuutut isiginiarneqalersissinnaallugu, minnerunngitsumik aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmi piujuartitsinerup ineriartorneranut qitiusut eqqarsaatigalugit.
